Vaihtelua kantapäihin

Kantapään neulomisesta on tehty kokonaisia kirjoja, kuten Kantapään kautta ja Katse kantapäihin. Helposti saavutettavassa Punomossa esitellään vaikka kuinka monta tapaa tehdä sukan kantapää. Ja sitten tietysti kaiken maailman sukkakirjoissa (tarkoitan eri kielillä, eri maissa, eri aikoina jne. julkaistuissa opuksissa enkä kaiken-maailman-sanonnalla tarkoita vähempiarvoista) on kantapääohjeita joka makuun. Lisäksi on vielä tukuittain sukkarakenteita, joissa tuotetta manipuloidaan muutenkin kuin kantapäätekniikalla. Miksi siis neulottaisiin jalkaan asettuvat asusteet aina vain samalla tavalla? Miksi ihmetellä muuta kuin sitä kerran onnistuvaksi ja istuvaksi osoittautunutta tekotapaa?

No vaihtelun halusta, kuinkas muuten. Voihan siihen bravuurikantapäähänsä kyllästyäkin. Ja kenties oppimisen ilokin houkuttelee. Osaamisen rajaa ei neulomisessa ole, taitavammaksi voi kehittyä loputtomiin. 

Osaan ulkoa kolme erilaista kantapääkavennusta. Vähäisesti avustettuna selvitän vielä yhden lisää (ja opettelen senkin ulkoa, sisu vieköön!). Näin Pinterestissa kuvan tosi hauskasta, minulle uudennäköisestä kantapääratkaisusta. Kommenteissa kovasti kyseltiin sille ohjetta - haa, maksullinen. Mutta kantapään nimitys pötkähti jostain ilmoille: fleegle heel. Päätin ottaa siitä selvää. Ja Ravelrystapa löytyikin ohuelle sukkalangalle, vaiheittainen, eri silmukkamäärille, neulosvariaatioita sisältävä ohje.  

Luin ohjetta edestakaisin moneen kertaan. Oma lankani oli paksumpaa kuin ohjeen, mutta aloin sovellella. Varren jälkeen silmukoita lisättiin ja sukan muoto alkoi näyttää omituiselta. Usko lopahti, jätin tekeleen omilleen ja aloitin vertailtavaksi tutun peruskantapään (käytän tuota nimitystä, koska sitä kutsutaan eri tavoin eri paikoissa).

Vertailu: vasemmalla fleegle, oikealla peruskantapää. Kumpi näistä nyt sitten on jalan mukainen?

Sovitus: tekeleet nyt päinvastoin, vas perus, oik fleegle.

Rentoina lattialla variaatiot ovat aikamoisen erimuotoiset. Fleegle näyttää mielestäni hassun leveältä, kun olen tuohon toiseen tottunut  Vaan eipähän nuo jalassa niin kovin erilaiset ole; kumpaankaan ei jää ylimääräistä pussia eikä kiristystäkään. Olisin voinut jatkaa neulomista noista testeistä pitemmälle ja neuloa sukkaparin toiseen sukkaan toisen ja toiseen toisen kantapään.  Mutta samanlainen kummassakin sukassa oli luontevampaa. Purin vieraamman eli fleeglen. Ohjeen sille laitoin talteen. Harjoittelen ehkä vielä uudelleen.