maanantai 8. lokakuuta 2018

Asunnottomien yöhön




Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:llä on keräys, käsineitä asunnottomille. Myös sukkia, pipoja ja kaulaliinoja toivotaan.

Neuloin kuusi paria lapasia ja yhden kaulaliinan.


Palmikkokuvio ohjeesta arden by mikka (Ravelry), lanka Pirta Sukkalanka, puikot 4 mm.

Kirjoneule taisi olla jostain kirjasta, muuten oma ohje. Ruskea lanka jotain vanhaa, harmaa samaa kuin edellisissä lapasissa. Puikot taas 4 mm.
Kolmet mustapeukaloiset. Reunimmaisissa 7 veljestä (4 mm puikot), ei peukalokiiloja; keskimmäisissä Arne & Carlosin Regia Design Line (3½ mm puikot) ja  peukalokiila kämmenen reunassa = molemmat lapaset samanlaiset = kumpaan käteen tahansa.

Tuulia Salmelan Ailin lapasten mallineule mutta lapasen rakenne omasta päästä. Vaaleanharmaan Pirta Sukkalangan viimeiset, tummanharmaa samaa laatua. Ja taas puikot 4 mm.

Kaulaliinaan virkkasin jämämohairlangan ja reunustin vielä pehmeällä villalla. (palapeli aloitettu helteillä, kesken lokakuussa edelleen)

Uusi onkin vanhaa

Novita on napannut uusimpaan neulelehteensä (syksy 2018) sukkaohjeeseen lähestulkoon saman kirjoneuleen, joka on Ravelryssa ollut jo vuonna 2014. Eihän siinä mitään, kuvioita ei kukaan omista, mutta kun Novita hehkuttaa, että uutta... Muutenkin uutuudet tulevat lankavalmistajallemme viivytellen (kaikista lehden tekoon liittyvistä syistä tietty) ja omia aikojaankin.

No mutta, tuo vähäeleinen kirjoneule on kukkunut omassa päässäni jo varmaan vuodesta neljätoista asti. Sehän on oikeasti jämälankojen hävitysprojekti. Sain mallilla neulotut sukat valmiiksi taannoin.


7 veljeksen jämiä, puikot varmaan 3½, kärjestä aloitettu, 48 s, päärme sukan suussa.
Mukana on ainakin kolmea vaihtuvaväristä lankaa, joista kahdesta valikoin aina parhaiten sointuvan pätkän - voi taivas ja vaivas sitä langanpäiden määrää! Tiimalasi on edelleenkin ainoa takuuvarma kantapää kärjestä aloitettuihin. Minulle se jotenkuten istuu mutta siipalle ei, joten tutkimukset jatkuvat.

Elokuu = peittokuu

Käsitöitä keskosille -ryhmän elokuun teemana oli peitot. Niitä tehtiin koko maassa hurja määrä, alkutavoite 500 kpl ylittyi kevyesti. Tässä kuvat omista tekeleistäni.



Peitto on perusmummoja eli isoäidin neliöitä kirjavasta Nallesta koukulla 3½. Se on kooltaan 50x50 cm. Yhdistin palat valkoisella kerroksella Rachelen ohjeen mukaan. Kerrassaan loistava join-as-you-go -tapa! Ei ompelua, ei langanpäitä, edistyy nopsasti suunnilleen sitä mukaa kuin saat palan virkattua.

Tässä vielä kuva siitä, mitä käytin alustana peiton oikomisessa.


Mikä onkaan, palasista koottava lasten leikkialusta. Tällaisia myydään  neuletarvikeliikkeissä hintaan 20-30€. Tämän löysin kirpparilta kahdeksalla eurolla. Paloja on kaikkiaan 9, joten alustasta saa suht kookkaankin tarpeen mukaan.


Toisessa peitossa harjoittelin kuviollista C2C-virkkausta (corner to corner).  Olen joskus tehnyt tällä tekniikalla pari yksiväristä tiskirättiä. Netistä löytää kuvia tekijähenkilöiden virkkaamista huimista kuviopeitoista. Hauskaa ja suht joutuisaa. Värien kuljettaminen ei ihan minulle vielä auennut, vaan otin sydämen molemmille puolille eri kerät pohjaväriä. Lanka on aiemmasta projektista yli jäänyttä Dropsin Merino Extra Finea, koukku 4½. Peitosta tuli 45x45 cm ja mielestäni aika paksu keskoselle.

Kolme sydäntä kaikkiaan, reunimmaiset voisivat olla vähän keskemmällä.