Toukokuu 2024 oli hyvin helteinen. Mistä kukaan tiesi, jatkuisiko sää samanlaisena. Tein inventaarin kesämekkogarderobissani; huomasin puutteelliseksi.
Edellisen edellisenä kesänä olin leikannut Mekkotehdas aikuisille -kirjan Selman kappaleet. Kankaan olin joskus muinaisuudessa ostanut paitakankaaksi. Muuttokiireissä ym. mekko jäi ompelematta. Mitäpä sitä pitempään marinoimaan, ajattelin ja aloin selvittää kirjasta ompelujärjestystä. Aika simppeli juttu se olikin. Malliin oli suunniteltu myös taskullinen versio, mutta olin valinnut yksinkertaisemman ja harmittelin sitä nyt. Mekko melkein vaatisi taskut.
Kangasta ei ollut muuttokuormassa tullut mukaan yhtään ylimääräistä palaa. En siis saanut samanvärisiä pään- ja kädentien muotokaitaleita. Mutta eikös tullutkin sen sijaan ihan hauskat kirjavasta. Tuosta auringonkukkakankaasta lisää asiaa tässä postauksessa alempana.
 |
| Selma ilman taskuja |
Arvelin, että vieläkään mekkoja ei olisi tarpeeksi. Olimme käyneet kierrätyskeskuksessa viemässä omaa kamaa pois nurkista. Sieltä löysin kelvollisen pussilakanan ja siistin pöytäliinan vaatetustarkoituksiin. Pöytäliina oli pyöreä ja siinä oli sauma keskellä. Mallailin siitä ensin hametta, mutta mekkotarve tykytti enemmän.
Koska kangas ei ole erityisen laskeutuvaa, vaikka ohutta onkin, päädyin taas mummomalliin, johon olen pukeutunut ennenkin. Tämä auringonkukkainen kutistui kaapissa (jäi pieneksi, sanoisi rohkeasti Peitsa), harmi sinänsä, koska pidin kankaasta paljon. Nyt sain sitä sentään pienen palan yksivärisen mekon piristeeksi.
Kaava siis tutusti ottobresta mutta autsauts, numeroa (vai kahtako!!) suurempana kuin edellinen. Tähän mekkoon ompelin taskut sivusaumoihin. Kotiliesi on julkaissut joustamattomaan mekkoon ommeltavan hyvän saumataskuohjeen.
 |
| Pöytäliinasta mekoksi |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti