Joskus vuonna äimä ja värttinä olin ostanut ison määrän pehmeää puuvillasekoitelankaa eri värejä. Kun niiden pussi osui käteen, eipä mokomien kerien värit enää tässä elämässä juurikaan miellyttäneet. Vaan hyvä lanka, kyllä se vaikkapa kotiasuun kelpaisi.
Tuumailin, millaisen paidan tekisin. Ei kirjoneuletta, ei vaakaraitoja tällä kertaa. Suunnittelukärpänen ei puraissut vaan etsin jotain valmista. Dropsilta löytyi vähän erilainen malli ja ohjekin sopi neuletiheyteen. Siis puikot käteen.
Paidan neulomisessa ei kauan vanhettu. Värien sommittelu meni näppituntumalla ja jonkun verran sen mukaan, kuinka monta kerää mitäkin väriä oli.
Pidensin hihoja omatoimisesti. Vaikka ohjeen kuvassa ne näyttivät täyspitkiltä, omassa tekeleessäni ne olisivat jääneet 3/4 pituuteen.
Paita on mukavan väljä ja pehmeä, kotoiluun todella lämmin tämän vuodenvaihteen tienoon lauhoilla keleillä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti