Virkkausta vuosien takaa

Palavirkkaus on meikäläiselle ikuisuusprojekteja tuottava himo. Keskeneräisiä palavirkkauksia on pussien uumenissa ties miten monta. Netissä näkyy aina vain lisää ihania peittoja ja liinoja ja liivejä ja nuttuja ja ja ja... ja joudun pitelemään kiinni ovenpielistä, etten aloittaisi uusia koukutuksia. VAAN olen jotain saanut valmiiksikin. Tämän aloitin 8-10 vuotta sitten (en jaksa muistaa) ja valmista tuli 2-6 viikkoa sitten (sitäkään en muista tarkemmin) paitsi että työ odottelee vielä höyrytystä - tai sitten ei.

Peitto ei ole suuri, vain 105 * 120 cm eli torkkupeitoksi vain pienille ihmisille. Isoille muuten vain lämmikkeeksi. Peiton koko tössähti, kun aloin sommitella paloja yhteen ja tietyllä määrällä sain tämmöisen yhdistelmän. 

Palat ovat isoäidin kolmioita. Niitä oli hauska virkkailla (sen muistan). Valitsin värejä aluksi umpimähkään mutta lopuksi tieten tahtoen sen mukaan, että sain koottua kuusikulmioita toisilleen sukua olevista kolmioista. Lanka on Nallea ja koukku 4 mm (ahhh, tarkkaa muistitietoa!). 

Palojen yhteenompelu ei ollut kovin tuskallinen urakka (muistaakseni) ja langanpäiden päättely meni siinä samalla = olin jättänyt sopivan pituisia päitä ompelemista varten.

Virkkasin vielä ympäriinsä simpukkareunuksen.