Mammalan korjausompelimosta, päivää

Rakas poikani oli oljamissa luonamme. Hänellä oli mukanaan kassillinen korjattavia kuteita. Vain yhdestä projektista nappasin kuvan.

Tällaisia ne korjaustyöt olivat: kaksien collegehousujen haarojen paikkaaminen (kuvassa niistä toiset), työhousujen vetoketjun vaihto, shortsien lahkeensuiden ompelu, farkkujen lyhentäminen, ulkoilu/työtakin kainalon ja hihojen saumojen reikien ompelu, hupparin hihansuuresorien korjaaminen. Näihin meni useampi ruppeema! Hän itse vielä nepparoitti sandaalinsa kuntoon.

Korjailuvaihde jäi päälle, ja suurensin vielä oman puseroni pääntien käyttökelpoiseksi.

Sain isännältä kauniin kommentin siitä, että käsityötaitoni avulla on säästetty mojovat summat rahaa. On on, ei käy kieltäminen. Mutta tärkeintä ja parasta on ollut tekemisestä ja osaamisesta saamani ilo.

 

Kuvioita kankaalle

Kirjonnasta

• vaikka missä kulttuureissa on kirjottu
• aikojen alusta asti on kirjottu
• kaikkeen, mihin voi tehdä pistoja, on kirjottu
• vaikka millä lankamaisilla materiaaleilla on kirjottu
• ihan mitä vain kuvioita on kirjottu
• vaikka mitä tarpeellista ja turhaa on kirjottu
• yksi monipuolisimmista käsityötekniikoista on kirjonta

Konekirjonnasta

• millä vain ompelukoneella voi kirjoa
• millä vain koneompeleilla voi kirjoa
• mille vain tekstiilille - ja nahallekin - koneella voi kirjoa

Kirjova ompelukone

• sulautettu järjestelmä: suunniteltu tulostamaan langoilla koneen ymmärtämään tiedostomuotoon digitoitu kuvio
• nykyajan hullutus kirjontavälineiden ja ompelukoneiden joukossa

Ostin kirjontalaitteella varustetun ompelukoneeni 25.7.1997. Takuutodistus on vieläkin käyttöohjeen välissä, ja siinäpä näkyy tuo tarkka päivämäärä. Tällöin kirjova laite kotiompelukoneiden joukossa oli uusinta uutta. Kauppias Terho sanoi, ettei voi myydä minulle enää uutta konetta, kun tämän kyseisen ostan. No ei, hänen putiikkinsa on lopettanut joitakin vuosia tuon myyntitapahtuman jälkeen, eikä minulla toden totta ole ollut tarvettakaan ostaa uutta konetta mistään muualtakaan. Aikaisemminkin kerroin ihanasta ja rakkaasta koneestani, jota ilman en voisi olla ja jota tarvitsen jatkuvasti. 

Vaan koneen kirjontalaitteen käyttö on ollut tauolla monia vuosia, ettei peräti kymmeniä. Aika ajoin olen mietiskellyt sen käyttöönottoa. Apuja siihen sain, kun tietokonetaituri poikani on ollut oljamissa ajan kanssa. Kaikki tarvittavat kapineet löytyivät ja alkoivat toimia!

Eka kokeilu, harjoitus, mikäliekään muistelu

Pilvi sai pieneen mekkoonsa koristeen.

Noiden yksinkertaistenkin harjoitusten tekeminen otti aikansa eikä käynyt käden käänteessä. Olen silti varsin tyytyväinen! Tosin tietysti vielä on pitkä matka siihen, että digitoisin jotain itse suunniteltua. 

Me, designer

Ravelry on se neulojan-virkkaajan-värkkääjän taikalaatikko, jonka varmaan kaikki asian harrastajat tuntevat. Minulla on ollut siellä tili jo vuodesta äimä ja värttinä (2007) asti. Olen lykkinyt sinne kuvia ja pieniä kommentteja omista tekeleistäni ja tadaa, muutaman tekemäni työohjeenkin. Tänään kippasin uuden ohjeen eli tällaiseen nuken villatakkiin:

Ei mikään yksinkertainen keissi. Ohjeen kirjoittaminen alkoi kuukausia sitten- no toki välillä oli pitkiäkin taukoja. Tietysti testailin ohjetta useaan kertaan neulomalla monta pientä villatakkia, kuin myös kuvia varten. Nukkien suostuttelu kuvattaviksi - ei vaines, ihan ne tykkäsivät, vaikka ilmeet eivät ihan intopinkeiltä näytäkään.

Kun teksti oli valmis, kuvat paikoillaan ja kokonaisuus tallennettuna pdf:nä, aloitin julkaisemisen. Voi itku ja katku, sehän vasta työlästä olikin. Haparoin joka kohdassa ja niiden väleilläkin, ja tuloksena oli, että 'ohjeputiikissani' on nyt kaksi kopiota tuotteestani. Kylläkin sentään vain toisessa on lataamismahdollisuus. Mutta kun se toinen pitäisi saada poistettua 😬En pysty tekemään sitä itse vaan joudun odottelemaan ylläpitäjän ystävällistä työntekoa. Kaipa poisto aikanaan onnistuu (mahd. pian t. hätäpäinen).

Ladattava ohje tässä, olkaa hyvät!

Nämä kuvat ovat myös ravelryssä mutta pistänpä tännekin.

Kaksi variaatiota heidän itsensä yllä.

Alakuvissa vasemmalla kirjonnalla koristeltu, oikealla barbien mittaan suurennettu napillinen villatakki.

Tykkäsin lopputuloksista noilla raidoittuvilla langoilla. Näin pieneen nuttuun raitojen sommittelu useammalta päältä kyllä tietysti onnistuu myös. Kirjontakin oli aika hauskaa. Mutta neuloksen vaihtaminen toiseksi muuttaisi tietty neuletiheyttä, ja sitten oltaisiin kaikenmaailman laskutoimitusten edessä. Joskus toiste, kokonaan alusta mitat, mallitilkut jne.

Mammalan ompelimosta taas

Pikkuväen äiti vihjaisi, että ihailee lapsilla lappuhaalaria ja -hametta. Mamma kipaisi saman tien kangaskauppaan.

Raitakangas väreilee kuvassa 😳

Haalarien kaava löytyi hetimiten, ja ompelussa ei tarvittu mitään erikoisia jumppaliikkeitä. Koko tietty reilu kuten aina lasten kamppeissa.

  

Sopivaa lappuhameen kaavaa ei ollutkaan sellaisenaan. Muokkailin lapun, kuosittelin helmaosan, pihistin taskujen kaavat lappuhaalarista ja mittailin helmafrillat. Vyötärölle taakse pujottelin säädettävän kuminauhan, ja olkaimiin ompelin kolmet napit. Alempana vielä yksityiskohtakuva iiihanista frilloista. Miule kans!

 

Kangaskaapissa makoilee aika monta jämäkangasta ja -palaa. Niiden vähentämistä pandahaalarissa ja teepaidassa.

Keskiaikatapahtumassa on kiva, jos lapsillakin on jotain aiheeseen liittyvää kampetta. Aikoinaan kaikki pienet puettiin mekkoihin, vaan eihän nykypäivänä pienikään poika mekkoa käytä. Mitäs teemaan liittyvää sitten? Päähine vaikka.

Kirjailin reunaan suuria kananvarpaita pistoksen kanssa hienoilla koukkupolvilla.