Kaksi kerää, kahdet sukat

Suuri Käsityölehdessä 6-7/2022 oli nätti Merja Ojanperän sukkamalli. Innostuin heti lehden saatuani nappaamaan siitä kesäkäsityön. Lankana Novitan Woolly Wood (70% modaali, 30% merinovilla; aika ihana neulottava), joka ei ollut minulle ennestään tuttua enkä osannut korvata sitä millään kotona marinoituvalla langalla. Siispä kauppaan. Mukava väri Salvia oli alennuksessa ja ostin kaksi kerää. 

Sukkia oli kiva neuloa ja ne onnistuivat hyvin tarkan ohjeen mukaan. Mutta lankaa jäi. Olin neulonut kummankin sukan omasta kerästään. Jäljellä olevat metrit oli yksinkertaista jakaa kahteen uuteen sukkaan.

Ja mistäköhän löytyisi valmis, hauska, käytännöllinen ja ehkä jopa nopsaan neulottava ohje tälle langalle? Alkoi aikamoinen selaaminen, valinnan varaa ei hirveän paljon ollutkaan. Suuren Käsityön julkaisemasta lehdestä Niina Laitisen Parhaat löytyi ohje Crocuksiin. 

Vaan kävipä niin, että en saanutkaan "kokonaisia" sukkia, vaan joogasukat ilman kantapäätä ja kärkeä.

Kokeilin niiden toimivuutta, en ihastunut. Tai sitten joogaaminen oli laiskanpulskeaa 😄

Päivitys vol #1

 Iso osa talvilomapäivästä meni tämän blogin neulelinkkien päivittämiseen. Miltähän aikakaudelta ne oikein olivatkaan! Vanhat sivut näyttävät vanhoilta! Uusien etsimiseen en käyttänyt aikaa. Onko linkkilistojen kokoaminen jo aikansa elänyttä, kun hakujen tekeminen on tutumpaa kuin jokapäiväistä? Toisaalta hyväksi havaittujen saittien luettelointi jonnekin ehkä nopeuttaa hakemista, kun ei jokaista osumaa tarvitse arvioida erikseen.

Toisena päivänä sitten virkkauslinkkien kimppuun.

Pitkävartista

Innostuin taannoin uudesta sukkakirjasta (no kuinka mones, en pysty laskemaan). Olin ensin sitä mieltä, että en juuri tätä opusta tarvitse, mutta mikälie tarjouksesta muistaakseni sen kuitenkin ostin.

Ja nämä sukat siitä neuloin.

 

Mallin nimi on Neito pohjoisen maan, suunnittelija Niina Laitinen. Lankana minulla House Neulelanka Luonto. Varsin mukavaa neulottavaa ja kaunis meleerattu sininen väri. Neuloin varren 4 mm:n puikoilla ja terän 3½:n, niin sain tilaa kehittyneelle pohkeelleni ja napakkuutta pienehkölle jalkaterälleni. Onnistui.

Mutta tuo kirja. Tarkemmin katsoen siinä on turhan monta epäkiinnostavaa mallia, makuuni liian harvaa pitsiä, yhdentekeviä kirjoneuleita. Koska minulla nyt on varsin hyvä (!) varasto sukkakirjallisuutta, pistän tämän opuksen myyntiin. 

Maailmalle menneitä

 Viime syksynä ja tämän vuoden alussa lähetin keräyksiin paketit neuleita.

Lankava keräsi Pelastakaa lapsille nuorten ja lasten sukkia, pipoja jne. Tungin nämä kaikki samaan laatikkoon ja sinne menivät.

Lahteen hoivakotiin meni kaksi polvipeittoa. Värikkäämmän nimi on Marjatta ja hillitympi on Eino. Ei kyllä mitään tietoa, minkä nimisille käyttäjille ne osuivat.

Kyllä näitä lahjoitustöitä on mukava neuloa. Haluan uskoa, että niistä on iloa jollekin. Mutta voi noita postimaksuja! Kun langat on kuitenkin omasta pussistaan kustantanut, niin ei hymyilytä maksaa kymppejä vielä lähettämisestäkin. Paikalliset kerääjät hoi!